Säästötavoite, eli hetki jolloin optimismi joutuu kohtaamaan laskelman

Useimmat säästötavoitteet eivät ala taulukosta vaan ajatuksesta. Pitäisi kasvattaa puskuria. Tarvitaan omarahoitusosuus asuntoon. Haluaisin enemmän vapautta vaihtaa työpaikkaa. Tai olisi jo aika lopettaa ajatus siitä, että eläke kyllä järjestyy myöhemmin jotenkin.

Sitten mukaan tulee matematiikka. Ja juuri siinä kohtaa tavoite muuttuu joko realistisemmaksi tai epämukavammaksi.

Siksi säästötavoitelaskuri on hyödyllinen. Ei siksi, että se lupaisi tulevaisuuden, vaan siksi että se pakottaa katsomaan yhtä yksinkertaista kysymystä rehellisesti: riittääkö tämä suunnitelma oikeasti?

Mitä oikeasti yrität selvittää?

Useimmat eivät käytä säästölaskuria siksi, että korkoa korolle kiinnostaisi teoriassa. He yrittävät ratkaista käytännön kysymyksiä kuten:

• kuinka kauan tavoitteen saavuttamiseen menee
• tarvitsenko suuremman kuukausisummaa vai lähinnä enemmän aikaa
• kuinka paljon alkupääoma auttaa
• mitä tapahtuu, jos tuotto jää odotettua pienemmäksi
• onko tavoite realistinen vai onko nykyinen suunnitelma vain liian heikko

Juuri nämä kysymykset tekevät laskurista arvokkaan. Ne siirtävät huomion inspiroivasta ajatuksesta siihen, miten tavoite oikeasti rakennetaan.

Korkoa korolle toimii, mutta sitä myydään usein liian helppona ratkaisuna

Korkoa korolle on voimakas ilmiö. Se on totta. Mutta siitä puhutaan usein niin, että pelkkä aika kuulostaa ratkaisulta melkein mihin tahansa.

Todellisuudessa säästämisen alkuvaiheessa suurin osa kehityksestä tulee omista talletuksista. Vasta myöhemmin tuotto alkaa kantaa suurempaa osaa lopputuloksesta. Siksi aika merkitsee niin paljon.

Ja juuri siksi myöhään aloittaminen on kallista. Ei siksi, että tavoite muuttuisi mahdottomaksi, vaan siksi että saman lopputuloksen saavuttaminen vaatii usein paljon suuremman kuukausipanostuksen.

Kolme suurinta vipua

Alkupääoma

Jos sinulla on jo rahaa sijoitettuna, sillä on merkitystä heti. Se ei vain anna pientä etumatkaa, vaan muuttaa koko kehityspolkua alusta lähtien.

Kuukausisäästö

Tämä on monelle käytännöllisin vipu. Se ei aina ole mukavin, mutta juuri siihen voi usein vaikuttaa kaikkein suorimmin.

Aika

Aika tekee tavallisista kuukausisummaa merkityksellisiä. Se on myös se tekijä, jota ei voi myöhemmin lisätä ilman hintaa.

Milloin laskuri on erityisen hyödyllinen?

Kun tavoite on konkreettinen

Puskuri, omarahoitusosuus, auto, varhaisempi eläke, lapsen tulevaisuus tai remontti. Mitä selvempi tavoite, sitä hyödyllisempi laskelma.

Kun vertailet eri suunnitelmia

Kannattaako nostaa kuukausisummaa, käyttää osa nykyisestä pääomasta heti vai venyttää aikataulua? Laskuri tekee nämä kompromissit näkyviksi.

Kun haluat testata, kestääkö suunnitelma oikeasti

Tämä on ehkä tärkein käyttötapa. Jos suunnitelma toimii vain silloin kun tuotot ovat suotuisia ja elämä käyttäytyy täydellisesti, se ei ole vielä kovin vahva.

Kun tavoite tuntuu mahdolliselta mutta epämääräiseltä

Moni säästää kyllä “johonkin”, mutta ilman selkeää aikataulua tai tavoitesummaa. Laskuri pakottaa määrittelemään, mitä oikeasti tavoitellaan ja millä tahdilla.

Yleisin virhe on liian kiltti oletus

Tätä tapahtuu jatkuvasti.

Valitaan tuotto-oletus, joka kuulostaa mahdolliselta, eikä sellainen, joka olisi myös varovainen. Ongelma on siinä, että pienet erot prosentissa kasvavat pitkällä aikavälillä isoiksi eroiksi lopputuloksessa. Suunnitelma, joka näyttää vahvalta optimistisella oletuksella, voi näyttää paljon heikommalta heti kun siirryt hieman realistisempaan arvioon.

Tämä ei tarkoita, että pitäisi aina odottaa pahinta. Se tarkoittaa vain, että suunnitelma on paljon arvokkaampi, jos se näyttää järkevältä myös vähemmän mairittelevilla oletuksilla.

Muista, mitä laskuri ei tiedä

Säästölaskuri on silti malli. Se ei yleensä huomioi automaattisesti:

• kuluja
• veroja säästömuodon mukaan
• inflaatiota
• epätasaista säästämistä
• elämäntilanteita, jotka keskeyttävät suunnitelman

Se ei tee laskurista huonoa. Se tarkoittaa vain, että sitä pitää käyttää päätöksenteon tukena, ei takeena.

Parempi tapa käyttää laskuria

Kokeile vähintään kolmea skenaariota:

• realistinen perusvaihtoehto
• varovaisempi vaihtoehto pienemmällä tuotolla
• vaihtoehto, jossa nostat kuukausisummaa hieman mutta pidät muut oletukset järkevinä

Tämä paljastaa yleensä nopeasti, mikä oikeasti ratkaisee. Joskus se on aika. Joskus kuukausisäästö. Joskus taas käy ilmi, että tavoite itsessään on mahdollinen, mutta aikataulu ei ole.

Tavallisia ajatusvirheitä

“Aloitan kunnolla myöhemmin, kun tienaan enemmän”

Ehkä. Mutta myöhemmin tarkoittaa lähes aina suurempaa kuukausisummaa saman tavoitteen saavuttamiseksi.

“Korkeampi tuotto korjaa tämän”

Se voi auttaa, mutta ei korvaa realismia eikä kurinalaisuutta.

“Pienet summat eivät vaikuta paljon”

Yhden kuukauden aikana eivät juuri lainkaan. Usean vuoden aikana usein paljon enemmän kuin ensin näyttää.

“Kuvaaja nousee, joten suunnitelma on hyvä”

Kuvaaja voi näyttää hienolta, vaikka lähes kaikki riippuisi liian optimistisista oletuksista.

Lyhyt neuvo

Säästölaskuri on hyödyllisin silloin, kun se testaa todellista käyttäytymistäsi todellista tavoitettasi vasten, ei optimistisinta versiota tulevaisuudestasi.

Juuri silloin siitä tulee rehellinen. Ja raha-asioissa rehellisyys on yleensä paljon hyödyllisempää kuin hyvä fiilis.